Kategoria: Valtuustoaloitteet

Rajat räiskeelle Turussa – Turun kaupungin ehkäistävä ilotulitehaittoja

Ilotulitteiden haitoista

Ilotulitteet ovat olleet perinteinen tapa juhlistaa uutta vuotta, mutta ilotulitteiden käyttö aiheuttaa merkittäviä pysyviä ja väliaikaisia haittoja. Yksityishenkilöiden ampumat ilotulitteet aiheuttavat vuosittain merkittävää haittaa ihmisille, eläimille ja ympäristölle. Ilotulitteet aiheuttavat silmä- palo- ja ruhjevammoja ja heikentävät ilmanlaatua. Jopa kolmasosa silmävammoja saaneista on lapsia. Ilotulitevammojen saajien joukossa on usein myös sivullisia. On hyvä huomata, että ilotulitteiden pauke saattaa olla myös osalle ihmisistä syvästi traumaattista tai pelottavaa.

Luonnon eläimet ja kotieläimet kärsivät ilotulitteista monin tavoin. Useat kotieläimet, erityisesti koirat, stressaantuvat ilotulitteista monin eri tavoin ja oireilevat stressistä jopa useita päiviä. Hevosilla ilotulitteiden pelko saattaa olla niin voimakasta, että tammojen tiineys saattaa keskeytyä. Kotieläinten omistajille erityistä vaivaa aiheuttaa yksityishenkilöiden jatkuva poikkeaminen sallituista ampumisajoista: esimerkiksi koirien ulkoiluttajat saattavat törmätä rakettien ampujiin jo ennen varsinaisen sallitun ampumisajan alkua.

Luonnon eläimistä erityisesti linnut kärsivät ilotulitteista: on arveltu, että uudenvuoden rakettien ampumisella ja lintujen joukkokuolemilla on selkeä syyseuraussuhde. Lisäksi on voitu todentaa, että ilotulitteet säikäyttävät linnut liikkeelle, mikä aiheuttaa lintujen yhteentörmäilyä ilmassa, kuluttaa lintujen energiaa ja siten haittaa myös ruuan hankintaa. Erityisesti ilotulitteista kärsivät talvehtivat vesilinnut.

Ilotuliteroska kuormittaa ja sotkee ympäristöä, ja usein siivouskulut lankeavat
kuntien maksettaviksi. Ilotulitteiden kuluttajakäyttö aiheuttaa joka vuosi myös
tulipaloja ja omaisuusvahinkoja. Esimerkiksi vuodenvaihteessa 2019–2020 Ilotuliteperäisten tulipalojen sammuttaminen aiheutti pelastuslaitoksille 99 tehtävää ja ilotuliteperäisten tulipalojen omaisuusvahingot olivat 631 381 euroa.
Viime uudenvuoden vaihteessa uutisoitiin esimerkiksi tulipalossa pahoin vaurioituneesta päiväkodista Vantaalla. Tulipalon epäillään syttyneen ilotulitteesta.

Jyväskylän kaupunginvaltuutettu Liisa Kuparinen (vihr) huomauttaa vastaavassa aloitteessaan, että suurin osa ilotulitteista valmistetaan Kiinassa epäeettisissä olosuhteissa: ilotulitetehtailla on syntynyt ihmisuhreja, eikä lapsivoiman käyttö ole tavatonta. (Lähteenä käytetty muun muassa Rajat räiskeelle -sivustoa, Birdlifen sivustoa
sekä Ylen uutisointia.)

Ilotulitteiden käytön rajoittamisesta Turussa

Turussa on jo rajoitettu ilotulitteiden käyttöä keskusta-alueella. Rajoituksista vastaa Varsinais-Suomen pelastuslaitos, mutta Turun kaupungilla voi olla merkittävä rooli rajoitusten uudelleen määrittelyssä. Esimerkiksi Jyväskylässä on käsittelyssä valtuustoaloite, jossa on esitetty ampumisen keskittämistä erikseen ampumiselle osoitetuille aukioille ja kentille kaupungin taajamaalueilla. Keskittämällä ja rajoittamalla yksityishenkilöiden rakettien käyttöä, voitaisiin vähentää vahinkoja ihmisille, eläimille ja ympäristölle.

Lisäksi Turun kaupunki näyttää esimerkillään, millaisia uudenvuoden juhlinnan tapoja kaupungissa halutaan edistää. Turun kaupunki määrittelee olevansa edelläkävijä luonto- ja ympäristökysymyksissä. Siksi Turun kaupungin tulisi luopua uudenvuoden ilotulituksista ja siirtyä ympäristölle ja eläimille ystävällisempään uudenvuoden juhlistamisen muotoihin. Esimerkiksi Espoossa on jo vuonna 2019 korvattu ilotulitteet valoshow’lla. Myös esimerkiksi Oulussa perinteiset ilotulitteet on korvattu vaihtoehtoisilla valo- ja tuliesityksillä sekä muilla taide-esityksillä. Turussa tulisi harkita uuden vuoden juhlinnan kehittämistä siten, että uudenvuoden juhlinnasta voisi tulla koko kansan juhla erilaisten esitysten kera perinteisen ilotulitusnäytöksen sijaan.

Aloite ilotulitehaittojen vähentämiseksi

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme,
-että Turun kaupunki neuvottelee taajama-alueiden ilotuliterajoituksista pelastuslaitoksen kanssa siten, että ampumista pyritään keskittämään erikseen sille osoitetuille paikoille sekä viestii nykyistä enemmän ilotulitteiden ampumista koskevista rajoituksista
-että Turun kaupunki luopuu uudenvuoden ilotulituksesta viimeistään vuonna
2026 ja kehittää uudenvuoden juhlaa kestävämmäksi ja yhteisöllisemmäksi

Sara Koiranen (vas)

Kannattajat (29 kpl)
Eloranta Eeva-Johanna (SDP)
el-Khatib Amro (VAS)
Peltonen Petra (SDP)
Ratilainen Niina (VIHR)
Sundqvist Mikaela (VIHR)
Mäkipää Anna (VAS)
Toivari Henry (SDP)
Elo Piia (SDP)
Hersi Muhiadin (VAS)
Laukkanen Liisa (VIHR)
Epse Samfoga Doh Theresia (VIHR)
Muukkonen Mirka (VAS)
Ruusunen Mimmi (KESK)
Karjalainen Riitta (KESK)
Vörlund-Wallenius Terhi (VIHR)
Lumme Riina (VIHR)
Girs Alice (PS)
Furuholm Timo (VAS)
Kärkkäinen Jukka (VAS)
Uusitalo-Heikkinen Mervi (VAS)
Azizi Muhis (KOK)
Ahmadi Berhan (SDP)
Mohamed Yusuf (SDP)
Sultan Abdullahi (VAS)
Niinivirta Pirjo (PS)
Nurmio Timo (SDP)
Weber Konsta (VIHR)
Vähä-Heikkilä Matti (VIHR)
Lindberg Essi (VIHR)

Suomen asuntopolitiikka on pitkään ollut kansainvälisen ihailun kohde ja menestystarina asunnottomuuden vähentämisessä. Nyt vuosikymmenten työ on valumassa hukkaan.

Häätöjen määrä nousi tammi-kesäkuussa keskimäärin viidenneksen viime vuoteen verrattuna, suurissa kaupungeissa vielä huomattavasti enemmän. Esimerkiksi Turussa häädöt ovat kasvaneet viime vuoteen verrattuna jo yli 20 prosenttia.

Asunnottomien palveluihin on hakeutunut nyt uutena asiakasryhmänä pienituloisia työssäkäyviä ihmisiä. Samaan aikaan hallitus leikkaa kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta, puolittaa asumisneuvonnan resurssit ja leikkaa asumistuesta. Samalla hallitus leikkaa myös rahoitusta asunnottomuuden vähentämisen ja ennalta ehkäisyn puolesta työskenteleviltä sosiaali- ja terveysalan järjestöiltä.Suomen tavoite poistaa pitkäaikaisasunnottomuus vuoteen 2027 mennessä ei toteudu, sillä hallituksen politiikka ajaa ihmisiä pois kodeistaan.

Vasemmistoliiton Turun valtuustoryhmä esittää, että Turku selvittää häätöihin
johtaneet syyt ja vastaa tehokkaasti sekä kiireellisesti asunnottomuuden lisääntymiseen.
Esitämme, että Turku panostaa voimakkaasti asunnottomuuden vastaisiin toimiin. Turun on jatkettava kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista ja tuettava paikallisesti toimivia asunnottomuutta vastaan toimivia järjestöjä.

Koiranen Sara (VAS)

Kannattajat (15 kpl)
Muukkonen Mirka (VAS)
Furuholm Timo (VAS)
Hersi Muhiadin (VAS)
el-Khatib Amro (VAS)
Diop Paco (VAS)
Sandelin Elina (ES)
Yrttiaho Johannes (JY)
Sultan Abdullahi (VAS)
Holopainen Selmi (VAS)
Ratilainen Niina (VIHR)
Epse Samfoga Doh Theresia (VIHR)
Sundqvist Mikaela (VIHR)
Lumme Riina (VIHR)
Seila Viivu (SDP)
Vähä-Heikkilä Matti (VIHR)

Turun Sanomat uutisoi elokuussa TVT:n Kurjenmäenkadun kohteesta, jossa
irtisanotuille vuokralaisille ei varata mahdollisuutta palata koteihinsa (TS 9.8.).
Asukkaiden vuokrasopimukset on irtisanottu asuntojen peruskorjauksen
vuoksi, mutta koska TVT ei ole varannut asukkaille mahdollisuutta palata kotiinsa, tulee asuntoja hakea uudelleen TVT:n normaalin protokollan mukaisesti, jolloin asunto voidaan lopulta osoittaa uudelle hakijalle.

Vasemmistoliiton Turun valtuustoryhmä vaatii TVT:ltä yhtiön toimintatapojen
tarkastelua. TS uutisoi ensimmäisen kerran TVT:n toimintamallista helmikuussa, jolloin TVT:n edustaja totesi, että “asukkaat eivät aina tunnista pitkän remontin aikana muuttuvia asumistarpeitaan.” Vasemmistoliiton valtuustoryhmä toteaa, että lausunto on alentava entisiä vuokralaisia kohtaan. Kaupungin yhtiön tehtävänä ei ole määritellä asukkaiden tarpeita heidän puolestaan, vaan palvella mahdollisimman hyvin kaikkia vuokralaisiaan.
Valtuustoryhmä toteaa, että esimerkiksi Helsingin vastaava yhtiö HEKA tarjoaa vastaavissa tilanteissa asukkaille mahdollisuuden palata entiseen kotiinsa.

Tässä aloitteessa Vasemmistoliiton ryhmä pyytää TVT:tä tarkastelemaan
mahdollisuutta toimia HEKA:n mallin mukaisesti ja päivittämään käytäntöjään
asukaslähtöisemmiksi.

Vasemmistoliiton ryhmän puolesta,
Sara Koiranen rpj

Kannattajat (10 kpl)
Andersson Li (VAS)
Mäkipää Anna (VAS)
Muukkonen Mirka (VAS)
Holopainen Selmi (VAS)
Rantanen Laura (VIHR)
Diop Paco (VAS)
Yrttiaho Johannes (JY)
Sandelin Elina (ES)
Niinivirta Pirjo (PS)
Sultan Abdullahi (VAS)

Valtuutettu Anna Mäkipää on tehnyt vuonna 2019 aloitteen julkisten vessojen
ja huumeneulojen keräysastioiden sijoittamisesta Puolalanpuistoon. Tämän
aloitteen jälkeen vessoja on tuotu kokeeksi julkisiin tiloihin, bajamajat ovat olleet asukkaiden kiittelemä palvelu muun muassa Puolalanpuistossa ja Ruissalon kansallispuistossa.

Alkukesästä 2023 olen saanut useita huolestuneita kyselyitä koskien julkisia
vessoja. Vessat ovat poistuneet ainakin edellä mainituista kohteista. Puolalanpuiston tilanteesta on kirjoitettu myös viime lauantain Turun Sanomissa, jossa kritisoitiin kaupunkilaisten osallistamisen puutetta koskien puistoja. Kirjoituksessa huomautettiin myös, että vessat poistavat tänä kesänä poissaolollaan. Kirjoittajat toteavat, että vessat lisäävät merkittävällä tavalla alueen asukkaiden ja käyttäjien viihtyisyyttä.

Julkiset vessat erityisesti kesäaikaan puistossa eivät lisää ainoastaan viihtyisyyttä, mutta tekevät puistoista myös saavutettavampia. Kaikilla puistonkäyttäjillä on käyttöä julkisille wc-tiloille. Vessoja kaipaavat esimerkiksi piknikpäivän viettäjät ja lapsiperheet. Lasten pissahätä ei katso aikaa eikä paikkaa, eikä tarve vessoille katoa vessojen puutteen myötä. Vessojen tarve on myös sukupuolittunutta. Lisäksi on todettava, että kaikilla turkulaisilla ei ole mahdollisuutta käyttää esimerkiksi lähialueiden kahviloiden ja ravintoloiden wc-tiloja
asiakasmaksujen tai etäisyyden vuoksi. Ei ole myöskään kestävää sysätä saniteettitilojen tarvitsijoita yritysten syliin.

Tässä valtuustoaloitteessa esitän, että julkiset vessat tuodaan pysyvästi
osaksi Turun kaupunkipuistoja, ja erityisesti niihin, joissa on korkea virkistyskäyttöaste. Puolalanpuiston ja Kansanpuiston lisäksi julkista vessaa kaivataan
esimerkiksi Vartiovuorenpuistoon. Lisäksi tässä aloitteessa tiedustelen raportointia aikaisemmasta vessakokeilusta.

Sara Koiranen (VAS)

Kannattajat (28 kpl)
Mäkipää Anna (VAS)
Diop Paco (VAS)
Marjamaa Aino (VIHR)
Muukkonen Mirka (VAS)
Engblom Sofia (VIHR)
Furuholm Timo (VAS)
Vähä-Heikkilä Matti (VIHR)
Holopainen Selmi (VAS)
Niinivirta Pirjo (PS)
Paasikivi Sanna (PS)
Laaksonen Heikki (PS)
Sultan Abdullahi (VAS)
Ruusunen Mimmi (KESK)
Hersi Muhiadin (VAS)
Laivoranta Jarmo (KESK)
Lumme Riina (VIHR)
Karjalainen Riitta (KESK)
Seila Viivu (SDP)
Hellsten Kristiina (SDP)
Weber Konsta (VIHR)
Nurmio Timo (SDP)
Elo Piia (SDP)
Andersson Janina (VIHR)
Toivari Henry (SDP)
Ahmadi Berhan (SDP)
Saarinen Jaana (SDP)
Mohamed Yusuf (SDP)
Vörlund-Wallenius Terhi (RKP)

Turku on kasvava kaupunki, joka tunnetaan tapahtumistaan ja omaleimaisesta kulttuuritarjonnastaan. Olennaisen osan tätä kokonaisuutta muodostaa Turun yöelämä klubeineen, ravintoloineen ja tapahtumineen. Yötalous (night economy) ja tapahtumatalous (scene economy) ovat isoissa kaupungeissa tunnistettuja kasvualoja. Useissa kaupungeissa houkutteleva ja uniikki yöelämä on keskeinen osa kaupunkien mainetta. Erityisen tärkeää yöelämän kehittäminen on matkailijoiden, nuorten ja opiskelijoiden näkökulmasta.
Jotta yötalouden täysi potentiaali saavutetaan, tarvitaan yhteistyötä eri toimialojen kesken. Kaupungin on oltava keskeisessä roolissa, kun yöelämää kehitetään vetovoimaiseksi ja turvalliseksi.

Helsingissä palkattiin vuoden 2020 alussa yöluotsi, jonka tehtävänä oli kehittää Helsingin yöelämää yhteistyössä alan yritysten, kaupungin ja kaupunkilaisten kanssa. Määräaikaisen tehtävän aikana Helsingissä tehtiin Helsingin yön kehityssuunnitelma sekä kartoitettiin kaupunkilaisten tarpeita suhteessa yöelämään. Yhtenä projektin ituna on jäänyt elämään esimerkiksi toive Helsingin yökaupunginosasta, jossa voisi järjestää tapahtumia myöhään muuta kaupunkia vapaammin. Keskeinen osa yöelämän kehittämistä onkin myös
viihtyisyyden ja turvallisuuden kehittäminen. Yötaloutta koordinoidessa voidaan huomioida paremmin myös kaupunkilaiset, jotka eivät yöelämän palveluja käytä.

Turku havittelee kasvua matkailusta ja kulttuurista. Turku on jo suosittu matkailukaupunki, ja suuren osan kaupunkilaisista muodostavat opiskelijat. On tärkeää, että myös Turussa tartutaan yöelämän kehittämiseen nykyistä koordinoidummin. Turussa keskeisiä kysymyksiä yötaloudelle ovat esimerkiksi saavutettavat ja vetovoimaiset keikka- ja esiintymistilat, monipuolisen ja vaihtoehtoisen tapahtumatarjonnan mahdollistaminen sekä meluhaittojen vähentäminen ja muun yleisen viihtyvyyden lisääminen.

Tässä aloitteessa esitän yhdessä allekirjoittaneiden kanssa, että Turussa laaditaan Turun yön kehityssuunnitelma, jossa kartoitetaan paikallisen yötalouden kysymyksiä, haasteita ja mahdollisuuksia yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Kehityssuunnitelmassa esiin nousseet toimenpide-ehdotukset toteutetaan mahdollisuuksien mukaan osana pormestariohjelman keskustan kehittämisen kärkihanketta.

Sara Koiranen (VAS)

Kannattajat (13 kpl)
Seila Viivu (SDP)
Marjamaa Aino (VIHR)
Furuholm Timo (VAS)
Diop Paco (VAS)
Mäkipää Anna (VAS)
Sundqvist Mikaela (VIHR)
Pätäri Taru (SDP)
Peltonen Petra (SDP)
Lumme Riina (VIHR)
Epse Samfoga Doh Theresia (VIHR)
Weber Konsta (VIHR)
Vähä-Heikkilä Matti (VIHR)
Muukkonen Mirka (VAS)

Ruskon kunnassa on otettu käyttöön vuonna 2021 nanny-palvelu, jossa kuntalaiset voivat lainata lastenkasvatuksen ammattilaisten apua perheitä askarruttavissa tai vaivaavissa kasvatuskysymyksissä. Palvelu on suunnattu alle kouluikäisten lasten perheille. Tavoitteena on madaltaa kynnystä pyytää apua ja tukea perheitä oikea-aikaisesti.

Palvelun toimintamallia kuvataan muun muassa näin: 

“Tarkoituksena on tuottaa helposti ja joustavasti uudenlaista mutta arkista palvelua lapsiperheille, ilman lähetettä tai soittoaikoja. Palvelua tarjotaan aktiivisesti esimerkiksi kirjaston ja kunnan kotisivujen kautta, jotta palvelun vastaanottaminen olisi mahdollisimman helppoa, jopa houkuttelevaa. Palvelun lainattavuus tarkoittaa, että sitä voidaan varata myös joustavasti ja tietoturvallisesti verkkoyhteyden kautta ilman lähetteitä.

Tausta-ajatuksena on ollut, että nanny-palvelun vaikuttavuus syntyisi sen helposta saatavuudesta ja paikallisesta tunnettuudesta: mitä nopeammin, mitä helpommin ja mitä laajemmin ratkaistaviin pulmiin haettaisiin apua, sen nopeammin ja kustannustehokkaammin ne ratkeaisivat.

Nanny-palvelu on uusi ja innovatiivinen avaus lapsiperheiden tosiasialliseen tarpeeseen. Nuorten aikuisten ja nuorten kuntalaisten käyttäjäkokemus edellyttää nykyisin yhä joustavampien palvelujen kehittämistä: lapsiperheet odottavat saavansa muunkinlaista apua ja tukea perhe-elämän kysymyksiin kuin vain lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja hankalien byrokraattisten järjestelmien takaa. Lainattava nanny-palvelu vastaa tähän käyttäjäkunnan odotukseen ja helpottaa avun hakemista, jolloin avun koettu vaikuttavuus kasvaa.” 

Palvelu on osoittautunut suosituksi ja käyttäjäkokemukset ovat positiivisia. Palvelu on nähty ennaltaehkäisevänä palveluna, ja toimintamalli on ollut myös ehdolla kansallisen sosiaalialan Hyvä käytäntö -palkinnon saajaksi. Toiminta on käynnistetty Varsin Hyvä ry:n Leader-rahoituksella. 

Ehdotan tässä aloitteessa, että Turku selvittää mahdollisuutta perustaa oma nanny-palvelu, joka mukailee Ruskon toimintamallia.

Sara Koiranen
​kaupunginvaltuutettu, vas

​Valtuutettu Sara Koiranen ym. aloite: Valtuustoaloite läpiajon kieltämisestä Kauppiaskadulla

Torin avauduttua viimein kaupunkilaisille, lisääntyy myös kaupunkilaisten halukkuus käyttää ydinkeskustaa. On huolehdittava, että keskusta kehittyy kaupungin tavoitteiden mukaisesti vähäpäästöisemmäksi ja kävelijäystävälliseksi. Turun toriparkin rakentamista on perusteltu muun muassa argumentilla, että keskustan katuja saadaan vapautettua kävelijöiden ja muun kevyen liikenteen käyttöön. Tästä huolimatta yksityisautoilua on suitsittu tai rajoitettu keskustassa vain vähän. Torin remontin myötä Eerikinkadun ja Linnankadun väliin sijoittuvasta Kauppiaskadun välistä tuli pihakatu.

Tieliikennelaki määrittelee pihakadun seuraavasti: ”Tieliikennelain 2 §:n 6 kohdan määritelmän mukaan pihakatu on jalankulkuja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti tarkoitettu, liikennemerkein sellaiseksi osoitettu tie. Pihakadulla liikennemäärät ovat yleensä vähäisiä eikä kadulla sallita läpiajoliikennettä. Jalankulkija saa kulkea pihakadun kaikilla osilla. – – Ajonopeus pihakadulla on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 kilometriä tunnissa. Pihakadulla ajoneuvon kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku.”

Lisäksi tieliikennelaissa todetaan: ”Pihakatumerkkiä käytetään lähinnä asuinalueilla. Merkkiä ei voida käyttää keskusta-alueiden kaikille tienkäyttäjäryhmille yhteisesti tarkoitetuille kaduilla ja alueilla, jos kadulle on tarve sallia läpiajoliikennettä. ”

Tällä hetkellä pihakadun läpi on kuitenkin jatkuvaa läpiajoa, ja pahimmillaan autot ja jalankulkijat ovat jatkuvalla törmäyskurssilla. Pihakadun määritelmä on autoilijoille vieras, tai sen määräyksiä ei haluta noudattaa (eikä niitä valvota). Lisäksi todettakoon, että pihakadulle on myös pysäköity ohjeistusten vastaisesti.

Tässä valtuustoaloitteessa esitän, että:
-Linnankadun ja Eerikinkatuun väliin sijoittuva Kauppiaskadun välin pihakatumerkintä tarkistetaan, ja tarvittaessa tarkennetaan läpiajon selvästi kieltävällä merkinnällä
-Mikäli pihakatu-merkintä päätetään pitää, ohjeistetaan autoilijoita tarkentavin kyltityksin pihakadun määritelmästä ja läpiajokiellosta

Sara Koiranen, vas

Kannattajat (23 kpl) Furuholm Timo (VAS) Holopainen Selmi (VAS) Mäkipää Anna (VAS) Muukkonen Mirka (VAS) Marjamaa Aino (VIHR) Lindfors Jaakko (VAS) Koivusalo Mari-Elina (SDP) Ratilainen Niina (VIHR) Weber Konsta (VIHR) Elo Piia (SDP) Peltonen Petra (SDP) Sultan Abdullahi (VAS) Mohamed Yusuf (SDP) Niinistö Ville (VIHR) Pätäri Taru (SDP) Vähä-Heikkilä Matti (VIHR) Sundqvist Mikaela (VIHR) Engblom Sofia (VIHR) el-Khatib Amro (VAS) Kaunislahti Leena (VAS) Ilvessalo Saara (VIHR) Uusitalo-Heikkinen Mervi (VAS) Andersson Janina (VIHR)

Valtuutettu Sara Koiranen ym. aloite: Aloite sukupuolineutraaleista WC-tiloista kaupungin tiloissa

​WC- ja muut hygieniatilat on perinteisesti jaettu ja nimetty binäärisen sukupuolikäsityksen mukaisesti miehille ja naisille. Tämä näkyy myös useissa julkisissa tiloissa, myös kaupungin erilaisissa toimipisteissä ja julkisissa tiloissa. Miehille ja naisille sukupuolitetut wc-tilat sulkevat ulos sellaisia henkilöitä, joiden sukupuoli ei mahdu binääriseen sukupuolikäsitykseen.

Kaikki sukupuolinormeja ulkonäöllisesti rikkovat ihmiset voivat kokea nämä tilat mahdottomiksi tai turvattomiksi käyttää, oli kyse transsukupuolisesta ihmisestä tai ei. Tilanne aiheuttaa turvattomuutta sekä pakottaa ihmisiä käyttämään hygieniatiloja, jotka eivät vastaa heidän sukupuoltaan.

Tässä aloitteessa esitetään, että kaupunki selvittää sukupuolineutraalien wc-tilojen järjestämistä niissä kaupungin tiloissa, joissa sukupuolineutraaleja wc-tiloja ei vielä ole. Sukupuolineutraaleja wc-tiloja tulee mahdollistaa sekä työntekijöille että kaupunkilaisille erilaisissa toimipisteissä sekä muissa julkisissa tiloissa. Suomen Tasa-arvovaltuutetun esittämän mallin mukaan tämä aloite esittää, että yksittäiset WC:t muutetaan sukupuolineutraaleiksi käyttämällä esimerkiksi saavutettavaa, Kulttuuria kaikille -palvelun käyttötarkoitukseen lanseeraamaa, lisenssivapaata kyltitystä. Aloite ottaa huomioon myös eri syistä kumpuavat tarpeet sukupuolitetuille tiloille. Näin ollen kylpyhuonemalliset hygieniatilat, joissa on useampi WC, esitetään säilytettäväksi sukupuolitettuina, miesten ja naisten WC-tiloina, kuitenkin niin, että sukupuolineutraaleja WC-tiloja järjestetään vähintään niin, että kaikissa kaupungin tiloissa on edes yksi sukupuolittamaton WC henkilökunnan ja kävijöiden käytettävissä.

Sukupuolineutraalien wc- ja hygieniatilojen järjestäminen otetaan jatkossa huomioon jo rakennusten ja tilojen suunnitteluvaiheessa.

Sara Koiranen vas, Panda Eriksson vihr (sit)

Kannattajat (16 kpl) Marjamaa Aino (VIHR) Mäkipää Anna (VAS) Lindfors Jaakko (VAS) Aloite 2 (2) Kaupunginvaltuusto 13.12.2021 Ratilainen Niina (VIHR) Vähä-Heikkilä Matti (VIHR) Weber Konsta (VIHR) Diop Paco (VAS) Engblom Sofia (VIHR) Seila Viivu (SDP) Muukkonen Mirka (VAS) Sundqvist Mikaela (VIHR) Kaunislahti Leena (VAS) Ilvessalo Saara (VIHR) Eriksson Panda (VIHR) Rantanen Elina (VIHR) Andersson Janina (VIHR)

Valtuutettu Sara Koiranen ym. aloite: Aloite ei-kaupallisista tiloista

​Turussa Turun kaupungissa toimii useita ei-kaupallisia toimijoita, jotka tuottavat kaupunkilaisille tekemistä, turvaa, mielihyvää ja hoivaa. Näitä toimijoita löytyy erityisesti yhdistyskentältä, jotka monipuolistavat ja tukevat kaupungin sosiaalija terveyspalveluita, kulttuuri- ja taidepalveluita sekä muita vapaa-ajan palveluita esimerkiksi liikuntaharrastusten muodossa. Viimeisen vuoden aikana on tullut selväksi, että useamman toimijan (erityisesti kulttuurialalta) tulevaisuus on vaarassa puutteellisten tilojen vuoksi.

Kaupunkisuunnittelussa ollaan ajauduttu tahtomatta tilanteeseen, jossa ei-kaupallisia toimijoita ajetaan pois toimivista ja saavutettavista tiloista vasten heidän tahtoaan. Korvaavia tiloja ei tahdo löytyä, eikä voittoa tavoittelemattomilla toimijoilla ole mahdollisuuksia kilpailla yksityisillä vuokramarkkinoilla. Koska kaupunki luopunut monin osin omista kiinteistöistään, on vaarana, että tärkeät palveluntuottajat ja sopimuskumppanit jäävät vaille toimitiloja kaupungissa.

Esitän tässä valtuustoaloitteessa, että -selvitämme, millaisia tiloja kaupunki tarjoaa tällä hetkellä vuokrattavaksi eri alojen ei-kaupallisille toimijoille -selvitämme, millaisia tilatarpeita kaupungin kolmannelle sektorille sijoittuvilla yhteistyökumppaneilla on ja pyrimme turvaamaan näiden toimijoiden tilatarpeet pitkäjänteisesti

Koiranen Sara (VAS)

​Kannattajat (18 kpl) Lindfors Jaakko (VAS) Furuholm Timo (VAS) Kaunislahti Leena (VAS) Vörlund-Wallenius Terhi (RKP) Sultan Abdullahi (VAS) Hersi Muhiadin (VAS) Ratilainen Niina (VIHR) Aloite 2 (2) Kaupunginvaltuusto 20.9.2021 Muukkonen Mirka (VAS) Andersson Li (VAS) Mäkipää Anna (VAS) Marjamaa Aino (VIHR) Sundqvist Mikaela (VIHR) Ruusunen Mimmi (KESK) Ilvessalo Saara (VIHR) Sandelin Elina (VAS) Yrttiaho Johannes (VAS) Diop Paco (VAS) Niinivirta Pirjo (PS)

Valtuutettu Sara Koiranen ym. aloite: Lainsäädäntöaloite huumeiden käyttöhuoneiden kokeilun mahdollistamisesta

THL julkaisi tammikuussa 2022 uusia suosituksia huumekuolemien ehkäisemiseksi Suomessa. Yksi suosituksista koskee määräaikaisen erillislain säätämistä, jolla mahdollistettaisiin valvottujen huumeiden käyttötilojen kokeilu. THL:n mukaan “valvotut tilat ovat paikkoja, joissa huumeita ongelmallisesti käyttävät voisivat käyttää niitä turvallisemmin ja hygieenisesti terveydenhuollon työntekijän valvonnassa”. Tilat eivät ole pelkästään tiloja, vaan niiden yhteydessä toimivat ammattilaiset tukevat päihteidenkäyttäjiä tarjoamalla sosiaali- ja terveydenhoidollista apua sekä ohjaamalla halukkaat vieroitukseen.

Tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat esittävät, että Turun kaupunki tekisi Helsingin kaupungin tavoin lainsäädäntöaloitteen huumeiden käyttöhuoneiden kokeilun mahdollistavasta erillislaista valtioneuvostolle. Nykyinen Suomen lainsäädäntö ei mahdollista huumeiden käyttöhuoneiden kokeilua. Päihderiippuvuuden yleistyminen näkyy huumekuolemien nousuna Suomessa.

Tilastokeskuksen uusimman kuolemansyytilaston mukaan vuonna 2020 huumeisiin kuoli Suomessa 258 ihmistä, kun vuonna 2010 vastaava luku oli 156. Suomessa kuolee joka viikko huumeisiin yksi alle 25-vuotias. Päihderiippuvuus on vakava sairaus, joka koskettaa myös sairastuneen läheisiä monin tavoin.

Nykyinen päihdepolitiikka ei vastaa kasvaneeseen hoidon tarpeeseen. Helsingin kaupungin asettaman työryhmän mukaan “oikein sijoitetut käyttötilat vähentäisivät huumehaittoja sekä parantaisivat yleistä järjestystä ja turvallisuudentunnetta”. Sekä huumeiden käyttö että siihen liittyvät välineet pysyvät näin erillisissä tiloissa. Tämä osaltaan ehkäisee esimerkiksi lasten ja nuorten huumeiden käytön välineiden tai niiden käytön kohtaamista, ja vähentää vaarallisia ruiskuja ja neuloja koulupihoissa, leikkipuistoissa, jalkakäytävillä ja muissa julkisissa tiloissa.

Huumeiden käyttöhuoneista on kokemusta jo useiden vuosikymmenien ajalta. Ensimmäinen huumeiden käyttöhuone on perustettu Sveitsiin vuonna 1986. Nykyään Euroopassa on 90 huumeiden käyttöhuonetta kahdeksassa eri maassa, muun muassa Tanskassa, jossa käyttöhuoneet otettiin käyttöön yli 10 vuotta sitten. Kansainvälinen tutkimus osoittaa käyttöhuoneilla olevan hyviä vaikutuksia. Vaikka sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kokonaisuudessaan Turun kaupungilta aluevaltuustojen hoidettavaksi, voi Turku hyvinvointialueen suurimpana väestökeskuksena osoittaa lainsäädäntöaloitteella olevansa humaanin päihdepolitiikan puolella.

Sara Koiranen (vas) Panda Eriksson (sit vihr)Viivu Seila (sdp) Aino Marjamaa (vihr) Anna Mäkipää (vas) Terhi Vörlund-Wallenius (rkp) 

Kaupunginvaltuusto 14.2.2022

​Kannattajat (29 kpl) Eriksson Panda (VIHR) Sundqvist Mikaela (VIHR) Marjamaa Aino (VIHR) Ilvessalo Saara (VIHR) el-Khatib Amro (VAS) Nurmio Timo (SDP) Rantanen Laura (VIHR) Ahmadi Berhan (SDP) Toivari Henry (SDP) Kaunislahti Leena (VAS) Seila Viivu (SDP) Mäkipää Anna (VAS) Holopainen Selmi (VAS) Sultan Abdullahi (VAS) Muurinen Seppo (KESK) Engblom Sofia (VIHR) Mohamed Yusuf (SDP) Ratilainen Niina (VIHR) Rantanen Elina (VIHR) Muukkonen Mirka (VAS) Diop Paco (VAS) Karjalainen Riitta (KESK) Hersi Muhiadin (VAS) Achren Cecilia (RKP) Koskimäki Alli (VIHR) Peltonen Petra (SDP) Saarinen Jaana (SDP) Laivoranta Jarmo (KESK) Hellsten Kristiina (SDP)