BLOGI

Vaalipäivä, viimein! Tänään ratkeaa, ketkä vaikuttavat valtuustoissa ympäri Suomen seuraavat neljä vuotta. Tänään siis asetellaan suuntaviivoja monille tärkeille asioille: kuntien ilmastopolitiikalle, yhdenvertaisuuden edistämiselle, palveluiden, kulttuurin ja koulutuksen puolustamiselle.

Kampanjointiaika on ollut poikkeuksellisen pitkä ja raskas, mutta onneksi kampanja on päättynyt kesäisiin tunnelmiin ja kohtaamisiin. Se on ollut ihanaa. Mä olen niin ylpeä mun tukitiimistä, joka on tehnyt älyttömän määrän tunteja tukeakseen ja kannustaakseen mua. Ja oon myös ylpeä musta, että uskalsin ja tein parhaani. Se riittää. 

Nyt mulla on jäljellä enää yksi pyyntö: jos et ole vielä käyttänyt ääntäsi, tee se tänään. Anna äänesi niiden asioiden puolesta, jotka on sulle tärkeitä. Sopiva ehdokas löytyy varmasti.

Ääni mulle on ääni lähipalveluiden, kulttuurin, koulutuksen ja paremman kaupunkisuunnittelun puolesta. Jos olet antanut tai antamassa äänesi mulle, lupaan tehdä töitä sen eteen, että olisin luottamuksen arvoinen. Ja jos toivot, että muutkin antaa äänes mulle, niin vielä ehdit suositella. Se olisi ihanaa, sillä vain annetut äänet lasketaan.

Aurinkoista ja rauhallista vaalipäivää.

NÄIN ÄÄNESTÄT VAALIPÄIVÄNÄ

Voit äänestää vain sinulle ennalta määrätyssä paikassa. Tarkista tarvittaessa oma äänestyspaikkasi osoitteessa www.aanestyspaikat.fi.
Ota mukaan henkilöllisyystodistus ja kasvomaski.

Mikäli sinulla ei ole voimassaolevaa henkilöllisyystodistusta, riittää, että vanhasta todistuksesta pystyy tunnistamaan sinut selvästi.

Ota tarvittaessa mukaan läheinen, joka voi suullisesti todistaa henkilöllisyytesi. Oikeus äänestämiseen on vahvasti turvattu.

Kun tieto kuntavaalien siirtymisestä kesäkuulle tuli, lähdin metsään.

Sinne olin tosin matkalla jo ennen myös näitä uutisia, mutta täytyy sanoa, että metsäretki ystävän kanssa tuli  tarpeeseen.

Nyt kun on jo kulunut hieman aikaa uutisesta, pystyy ajatuksia jäsentämään hieman järkevämmin.

On selvää, että päätöksestä noussut kritiikki on aiheellista. On oikein ja tarpeellista, että päättäjiltä ja virkamiehiltä kysytään, kuinka on mahdollista, ettei demokratian tärkeintä peruspilaria – vapaita vaaleja – kyetä viemään läpi, vaikka haastava tilanne on ollut tiedossa jo pitkään.

On oikeutettua kysyä, miksi päätös vaalien siirrosta tehtiin näin myöhään. Sadat ja tuhannet ehdokkaat, minä mukaan lukien, olemme suunnitelleet elämäämme huhtikuun vaalipäivää ajatellen.

Kulttuurialan freelancerina minulla on vain tiettyyn pisteeseen asti mahdollisuus vaikuttaa esimerkiksi tuottamieni tapahtumien ja projektien aikatauluihin. Kevään työni olin jo sovittanut huhtikuun vaalien mukaisesti.

Uskon pystyväni sovittamaan onnistuneesti kampanjatyön ja -budjetin myös uuden aikataulun ympärille. Olen pahoillani niiden ehdokkaiden puolesta, joilla tilanne ei näin ole. Teillä on oikeus olla pettyneitä.

Vaalien siirto Suomessa on täysin poikkeuksellista, ja siihen tulee suhtautua vakavana kysymyksenä. Toivoin, että päätös olisi syntynyt parlamentaarisen yksimielisyyden kautta. Erimielisyys politisoi päätöstä entisestään.

Haluan kuitenkin ajatella, että päätös on tehty parhaaseen mahdolliseen tietoon nojaten. On luotettava, että päätöksellä lopulta edistetään demokratian toteutumista, turvataan kansanterveyttä ja mahdollistetaan mahdollisimman normaali kampanjointi. Demokratia toteutuu vain, jos kaikki äänioikeutetut pystyvät käyttämään ääntään turvallisesti. Se on kaikkein tärkeintä.

THL:n antamat skenaariot muuntoviruksen leviämisestä ovat järkyttäviä. Toivon, että onnistumme hillitsemään pandemiaa onnistuneesti, kuten tähän saakka Suomessa on tehty. Tiedän, että minulla maallikkona on hyvin vähän sanottavaa siihen, kuinka pandemiaa hillitään. Toivon, että vaalien siirto on osa toimivia toimenpiteitä, joilla pandemiaa on hillitty.

Julkisuudessa on viitattu korona-aikana läpivietyihin vaaleihin. Demokratian toteutumista seuraavan International IDEA -järjestön mukaan vaaleja on kuitenkin myös lykätty koronan vuoksi, tätä kirjoittaessa ainakin 75 maassa. Mistään täysin poikkeuksellisesta päätöksestä keskellä pandemiaa ei ole siis kyse.

Jälkipyykkiä vaalien siirrosta tullaan vielä käymään, se on selvää.
​
Nyt on kuitenkin myös tilaisuus hengähtää ja rauhoittua. Aion jatkaa kampanjointia, mutta voimia säästellen lähemmäs kesää. Itse toivon, että kuntavaalien siirto mahdollistaa myös ihmisten kohtaamisen – mikäli koronatilanne vain sen sallii.
​
Rentouttavaa ja rauhoittavaa kevään aikaa, missä ja miten sitä ikinä vietätkään.

​Jos haluat tutustua mun vaaliteemoihin ytimekkäästi ja lyhyemmin, klikkaa tästä.

Miksi kulttuuri- ja taidealaa tulee tukea?

Taiteen kokeminen ja tekeminen on määritelleet mua aina. Päiväkodissa äidille oli sanottu, että tosta tytöstä tulee tanssija (ei tullut). Kuudennen luokan päätösjuhlassa luokanopettaja sanoi, että musta tulee kirjailija (joo, sitäkin!). Lukiossa mun teatteriopettaja sanoi, että musta tulee taiteilija (kiitos ikuisesti Juhana Herttuan ilmaisutaidon lukio että teit musta taiteentekijän!) 

Suurin kiitos mun läheisestä taidesuhteesta sekä nykyisestä ammatti-identiteetistä kuuluu kuitenkin turkulaiselle taidekentälle ja -rakenteille. Olen saanut nauttia taiteen perusopetuksesta, opiskella musiikkiluokilla ja taidepainotteisessa lukiossa,  sekä saanut olla mukana kaupungin tukemissa  taiteenalan yhteisöissä. Ei siis ole lainkaan sattumaa, että päädyin myös korkeakouluopinnoissani taiteen pariin. Valmistuin kesällä 2020 filosofian maisteriksi, pääaineenani yleinen kirjallisuustiede. 

Olen toiminut nyt usean vuoden sekä luottamustehtävissä että työntekijänä useissa turkulaisissa kulttuurialan järjestöissä sekä ollut mukana lukuisissa taideprojekteissa Turussa. Mun taustoihin taiteentekijänä ja kulttuurialan ammattilaisena voit tutustua täällä. 

Taidetta ja kulttuuria ei tule kuitenkaan tukea siksi, että se on mun (ja monen muun) intohimo. Sitä tulee tukea ennen kaikkea siksi, että kulttuurin tukeminen on järkiteko. 

Kulttuuriin liitetään usein negatiivisia mielikuvia: se on jotain epämääräistä, tehotonta, kallista, elitististä eikä ainakaan tuottavaa. Tämä ei pidä lainkaan paikkaansa. 

Turun kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 oli menestys myös taloudellisilla mittareilla. Erinomaisen tiivistyksen kulttuuripääkaupunkivuoden taloudellisista ulottuvuuksia  tekee Kimmo Levä tekstissään Miksi emme elä kulttuuri-investointien kulta-aikaa?, jota myös tässä lainaan:

”Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimuksen mukaan Turun kulttuuripääkaupunkivuosi tuotti Varsinais-Suomeen 260 miljoonaa euroa ja 3 300 henkilötyövuotta. Päälle tulivat vielä välilliset hyödyt, kuten huomattava medianäkyvyys ja vahvistunut myönteinen kuva alueesta.  Hankkeeseen investoitiin 55,5 miljoonaa euroa pääosin julkista rahaa, mikä kaikkien tehtyjen arviointien perusteella oli erittäin kannattavaa.”

Kulttuuri- ja taidealat ovat kannattavia kasvualoja, joihin kannattaa sijoittaa. Niiden merkitys on myös kansallisella tasolla suuri. Arviolta kulttuuritoimiala tuottaa noin 3 % BKT:sta. Kulttuuriala on siis suurempi kuin elektroniikka- tai metsäteollisuus, jopa suurempi kuin majoitus- ja ravintola-ala. 

Kulttuuri ja taide ovat kuitenkin aloja, jotka tuottavat paljon välillisiä hyötyjä esimerkiksi matkailualalle. Ne ovat myös aloja, joiden vaikuttavuutta ei kaikissa ulottuvuuksissaan voi mitata rahassa: kulttuuri- ja taideala ylläpitää sivistystä, opettaa empatiaa ja kasvattaa hyvinvointia monin tavoin ja monin eri keinoin. 

Nyt kun olemme yhtä mieltä siitä, että kulttuurialan tukeminen on kannattavaa, voimme siirtyä paikallisiin näkökulmiin. 

Kuinka Turussa tulisi edistää kulttuurin tukemista?

Kulttuurin tukeminen on kampanjani kärkiteemoja. Olen kirjoittanut jo yhden tekstin taiteen tukemisesta kunnissa. Olen kirjoittanut myös Turun Vasemmiston Uusi Päivä -lehteen akuutista tilakriisistä, joka taiteen toimijoiden kentällä vallitsee Turussa. 

Jotta en toistaisi itseäni, yritän avata kulttuurin tukemisen teemaa myös uusista näkökulmista. 

Tunnustetaan ja tunnistetaan kulttuurialan arvo. Tämä on ensimmäinen ja tärkein askel kulttuurin tukemisessa. Kulttuuri lisää hyvinvointia, pitää yllä sivistystä sekä luo työpaikkoja ja vetovoimaa kaupungille. Kun toteamme yhteisesti ääneen kulttuurialan monet hyödyt, on helpompi löytää sille tukea yli puoluerajojen. 

Investoidaan lisää kulttuuriin. Meidän on kasvatettava taiteen ja kulttuuritoimijoiden tukea Turussa, jotta kaupunkikulttuurimme säilyy yhtä elävänä ja monipuolisena myös koronan jälkeen. Koronan varjolla emme saa emmekä voi leikata toimijoilta, jotka ovat jo kärsineet siitä kovin.

Meidän on syytä turvata myös pienten, marginaalisten ja ei-kaupallisten toimijoiden tulevaisuus avustuksilla. Tukea ansaitsevat taiteen ammattiyhteisöt sekä taiteen harrastamisen mahdollistavat yhteisöt. Monipuolinen kulttuurikenttä on kaupunkilaisen etu. 

Ollaan Turussa kulttuurin tukemisen edelläkävijöitä. Perustetaan Turkuun Suomen ensimmäinen vapaan taidekentän intendentin virka. Tällä varmistamme, että monipuolisen taiteen kentän asioita edistää ihminen, joka voi aidosti omistautua asialle sekä edistää kaupungin ja taiteilijoiden vuoropuhelua. Tästä ideasta kuuluu kiitos muun muassa SDP:n Esa Silanderille, joka istuu tällä hetkellä Turun kulttuurilautakunnassa.

Kulttuuri ei tapahdu tyhjiössä.Tilakysymys tulee olemaan akuutein kulttuuripoliittinen aihe Turussa ensi valtuustokaudella. Tähän kytkeytyy myös uuden orkesteritalon kohtalo. Emme saa antaa taiteen tilakysymyksen keskittyä vain uuden orkesteritalon sijainnin ympärille, kun samanaikaisesti useampi vapaan kentän toimija on jäämässä kodittomiksi. Uuden orkesteritalon tulisi palvella orkesterin lisäksi myös muita musiikkitoimijoita, eikä tilainvestointien tule päättyä orkesteritalon kohtalon ratkettua. Turun kaupungin on otettava aktiivinen rooli tilakriisin ratkaisijana, ja selvittää yhteistyössä toimijoiden kanssa vaihtoehtoja tulevaisuuden turvaamiseen.

Kulttuuri elää myös sadan vuoden päästä. Suunnitellaan kulttuurihankkeita ja -tiloja pitkällä tähtäimellä. Kulttuuritoimijat ansaitsevat turvaa ja jatkuvuutta, joita yksityisillä markkinoilla tällä hetkellä saatavilla. Huolehditaan, että kulttuurin tekijöillä on toimintaan sopivia, saavutettavia ja edullisia tiloja – myös Turun arvokkaimmilla sijanneissa.

Tehdään Turusta se kulttuurikaupunki, jollaisena se itseään markkinoi.

P.s. olen ehdokkaana sitoutunut turkulaisen taiteen vapaan kentän toimijoista muodostuvan Taidekahvit-verkoston kuntavaaliteeseihin. Voit tutustua Taidekahvit-verkostoon sekä heidän kuntavaaliteeseihin täällä. 

Mistä muodostuu kokemus merkityksellisestä elämästä ja turvallisesta tulevaisuudesta?

Mä väitän, että luotosta tähän ajatukseen: kaikki järjestyy.

Jokaisella meillä on oikeus turvalliseen tulevaisuuteen, jossa voi luottaa avun saamiseen, arjen sujuvuuteen sekä siihen, että merkityksellinen elämä on saavutettavissa esimerkiksi kouluttautumalla ja harrastamalla. Kukaan meistä ei voi täysin kontrolloida elämäänsä, minkä vuoksi erilaisten turvaverkostojen tulee olla kaikkien saatavilla.

Siksi mun ensimmäisenä kuntavaaliteemana on lähipalveluiden turvaaminen, koska niillä varmistetaan kuntatasolla jokaiselle turvallinen tulevaisuus ja merkityksellinen elämä. 

Mä olen saanut koko elämäni ajan nauttia Turussa toimivista palveluista. Olen käynyt peruskoulun turvallisissa ympäristöissä (kolmessa eri koulurakennuksessa), nauttinut taidepainotteisen lukion opetustarjonnasta sekä saanut laadukkaan korkeakoulututkinnon Turun yliopistossa. Toimiva ja monipuolinen lähikirjasto oli lapsena yks mun lempipaikoista nuorisotalon ohella. Harrastuksia on ollut runsaasti ja lähellä. Olen päässyt terveyskeskukseen ja lääkäriin aina tarvittaessa. Bussilla ja pyörällä on aina päässyt näppärästi paikasta A paikkaan B. Lähimetsä oli lapsuuden paras leikkipaikka.

Haluan, että myös tulevaisuuden turkulaisilla on mahdollisuus nauttia edellä mainituista palveluista.

Kunnan tarjoamista palveluista mulle erityisen tärkeitä kehittämisen kohteita ovat koulutukseen, kulttuuriin ja nuorisoon liittyvät palvelut. Näen, että toimiva kaupunkirakenne, joukkoliikenne ja virkistysmahdollisuudet luonnon lähellä kasvattavat merkitystään uudenlaista, ekologisesti kestävää kaupunkia rakennettaessa.

Ei sovi myöskään unohtaa sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka tosin ovat tulevaisuudessa siirtymässä pois kuntien vastuulta. Uskon, että myös jatkossa kunnilla tulee olemaan rooli esimerkiksi matalan kynnyksen palveluiden järjestämisessä.

Kunnan tärkein tehtävä on tuottaa asukkailleen laadukkaita palveluita. Mutta mitä kaikkea kunnan tuottamiin palveluihin oikeastaan kuuluu?

Kuntien toimintaa ohjaa kuntalaki. Kunnat ovat vastuussa lakisääteisesti seuraavien palveluiden järjestämisestä asukkailleen: 

• koulutus ja päiväkoti
• kulttuuri-, nuoriso- ja kirjasto
• kaupunkisuunnittelu, maankäyttö
• vesi- ja jätehuolto
• ympäristöpalvelut
• sosiaali- ja terveyspalvelut (siirtymässä hyvinvointialueille sote-uudistuksen jälkeen)
• palo- ja pelastustoimi (siirtymässä hyvinvointialueille pelastustoimen uudistuksen jälkeen)

Lisäksi kunnat ottavat itselleen usein myös muita itsehallinnollisia tehtäviä: näitä voivat olla esimerkiksi talouteen, työllisyyteen ja asumiseen liittyvät tehtävät. Jos haluat lukea lisää kuntien tehtävästä ja toiminnasta, tutustu esimerkiksi tähän Valtiovarainministeriön esitykseen.

Lisäksi lähes kaikki kunnat ovat osallistuneet joukkoliikenteen järjestämiseen tai tukemiseen jollain tavalla, vaikka se ei ole kuntien lakisääteinen tehtävä. Myös lukioiden ja ammatillisen koulutuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoista.

Sitä, kuinka palvelut kunnassa järjestetään, ohjaa kaupunginvaltuusto, jonne minä myös näissä vaaleissa pyrin. Nyt kerron, millaiseen suuntaan itse haluaisin turkulaisten palveluiden kehittyvän.

Mitä Turun tarjoamissa palveluissa on kehitettävää?

Turkua vaivaa alijäämäinen talous. Sen varjolla on säästetty palveluista ja jätetty tekemästä investointeja hyvinvointiin. Samalla rahaa on kuitenkin löytynyt aina keskusta-alueen suuriin rakennusinvestoihin – lähiöiden kouluihin ei. Kasvava hoito- ja koulutusvaje maksetaan tulevaisuudessa kalliimmalla hinnalla takaisin.

On aika lopettaa julkisten palveluiden alibudjetointi ja panostaa myös ennaltaehkäiseviin palveluihin. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjaamme tarpeeksi rahoitusta muun muassa kouluihin sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ei nipistetä erityistuetun opetuksen tarpeista tai lastensuojelusta, eikä koroteta terveyskeskusmaksuja, jotka iskevät kaikkein heikoimmassa oleviin. Sen sijaan on aika investoida ihmisiin tarjoamalla esimerkiksi kouluihin kaivattua lisätyövoimaa ja tukea.

Ja kyllä, kannatan maltillista kunnallisveron nostoa Turussa. Turun veroprosentti  (19,5 %) on kohtuullinen, ja pienempi kuin esimerkiksi Tampereella (20,25 %), Kaarinassa (19,75 %) tai Salossa (20,75 %). Nostan mieluummin veroprosenttia kuin leikkaan tärkeistä julkisista palveluista. Hyvinvoivista kuntalaisista hyötyvät kaikki — myös ne kuuluisat markkinat.

Ratkaisua taloustilanteeseen on haettu myös palveluiden yksityistämisestä, joka yllättäen ei ole ollut taikakeino 1) talouden korjaamiseen tai 2) palveluiden laadun parantamiseen. Ongelmallista on ollut muun muassa työntekijöiden etujen ja hyvinvoinnin polkeminen sekä palveluiden laadun heikkeneminen.

Siispä: ei enää yksityistetä yhtä ainutta julkista palvelua. Erityisesti tässä tulee kiinnittää huomiota varhaiskasvatuksen ja sote-palveluiden yksityistämisen lopettamiseen.

Alueellinen eriarvoistuminen on ongelma myös Turussa. Siksi mun vaaliteemassakin mainitaan lähipalvelut pelkkien palveluiden sijaan. Esimerkiksi jokaiselle koululaiselle oman lähikoulun tulisi luontevasti olla paras vaihtoehto oppimiselle. Terveyskeskuksia tulee olla tarpeeksi ja matalan kynnyksen terveyspalveluita tulee lisätä esimerkiksi kouluihin — tästä hyvä esimerkki on psykiatristen sairaanhoitajien tuominen osaksi koulujen arkea. Joukkoliikenteen tulee palvella kaikkia Turun osia, ja sitä tulee suunnitella ekologisella kärjellä.

Elämä on muutakin kuin työtä. Usein kaikkein parhaat jutut tapahtuu sen työelämän ulkopuolella. Siksi on tärkeää, että kunta tukee ja tarjoaa merkityksellistä vapaa-aikaa.

Tämä tapahtuu tukemalla kirjasto- ja nuorisopalveluita sekä lisäämällä kolmannen sektorin ja yhdistysten tukia. Vapaa-ajan toiminnalle, kuten erilaisille yhdistyksille, tarjotaan edullisia tiloja. Taiteen ja kulttuurin toimintaedellytyksiä vahvistetaan (tulen puhumaan taiteesta ja kulttuurista lisää toisena vaaliteemanani). Vahvistamme mahdollisuuksia harrastaa myös lähiöissä, ja huolehdimme, että virkistys- ja liikuntamahdollisuuksia on ympäri Turkua.

Turvataan lähipalvelut -teemani on laaja. Teeman alle sopii avauksia niin koulutuspolitiikasta, sosiaali- ja terveyspalveluista, kulttuuri- ja sivistyspalveluista kuin vaikkapa joukkoliikenteestä.

Tärkeimpänä teemassa pidän kuitenkin tätä: turkulaisia palveluita tulee kehittää kaikille turkulaisille ja ne lisäävät hyvinvointia ja vähentävät eriarvoisuutta. Kehitetään Turkua muistaen, että investointeja ansaitsee ”innovatiivisten keskustahankkeiden” lisäksi lähiöt ja niiden asukkaat.

Koska Turku on muutakin kuin jokiranta.

P.S. Turun Vasemmiston kaupunkiohjelma sisältää monta hyvää ja konkreettista tavoitetta palveluiden kohentamiseksi, joihin yhdyn mielelläni. Tässä muutama nosto kaupunkiohjelmasta liittyen palveluihin:

• Turussa on resursoitava ennaltaehkäisevään lastensuojeluun aikaisempaa enemmän.
• Sosiaalityöntekijöiden määrää on lisättävä nykyisestä.Turun on taattava jokaiselle lähisuhdeväkivallan uhrille mahdollisuus päästä turvataloon ja ensikotiin.
• Rakennetaan Pansio-Pernoon yläkoulu.

• Jokaisella lapsella tulee olla oikeus opetukseen omassa lähikoulussa. Erityisopetuksen resursseja lähikouluissa on lisättävä.
• Kouluterveydenhoitajat, koululääkärit, kuraattorit, koulunkäynninohjaajat ja koulupsykologit ja koulun muu henkilöstö tuottavat lasten ja nuorten kannalta tärkeitä hyvinvointipalveluja. Näitä ammattilaisia on oltava riittävä määrä koulunkäynnin ja oppimisen tukemiseksi.
• Turun pitää puuttua myönteisen erityiskohtelun ja resurssien suuntaamisen keinoin siihen, etteivät koulut jakaudu maineeltaan ja tuloksiltaan hyviin ja huonoihin kouluihin.
• Koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee olla maksutonta.

• Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on nostettava liikennesuunnittelun ykköstavoitteeksi. Pyöräilyä ja kävelyä pitää edistää tavoitteena todellinen pyöräilykaupunki Turku.
• Joukkoliikenteen tulee olla hintatasoltaan sellainen, että pienituloisimmatkin voivat sitä käyttää. Sitä pitää myös olla helppoa ja vaivatonta käyttää, jotta se olisi todellinen vaihtoehto omalle autolle.
• Kolmannelle sektorille ja yhdistyksille jaettavien avustusten ja apurahojen määrää on nostettava. Turun on syytä avustaa kaupungin vapaan kentän taide- ja kulttuuritoimijoita nykyistä laajemmin.
• Alueellista nuorisotoimintaa on järjestettävä kaikilla asuinalueilla ja kaikissa lähiöissä, eikä sitä saa keskittää nuorten ulottumattomiin.
• Nuorten taide- ja toimintatalo Vimman vuokrasopimusta jatkettava tai etsittävä korvaavat tilat keskeiseltä paikalta Turun keskustassa.
• Kirjastopalveluihin panostetaan ympäri Turkua. Pääkirjaston lisäksi on oltava laaja ja monipuolinen lähikirjastoverkko sekä kirjastoautotoiminta.

Lue koko kaupunkiohjelma täältä.